lauantai 15. helmikuuta 2014

Eilen oli ystävänpäivä. Minäkään en ollut kotona kun olin tapaamassa ystäviä. Minttumaan blogissa oli kolme vuotiaan lapsen määritelmä ystävyydestä. "Ystävä on semmoinen, joka tulee lähelle ja on vaan siinä."  Voiko tuota enää paljon osuvammin sanoa.

Facebookissa oli hauska tehtävä. Piti kertoa itsestä oman kirjahyllyn avulla. Siinä oli lista kysymyksiä, joihin piti vastata omasta hyllystä löytyvien kirjojen nimillä. Minun listastani tuli tällainen :

1. Oletko mies vai nainen? Kamelianainen (Dumas)
2. Kuvaile itseäsi! Aatelisneito ja porvaristyttö (Utrio)
3. Mitä elämä sinulle merkitsee? Elämän juhlat (Lee Setle)
4. Kuinka voit? Felix onnellinen (Waltari)
5. Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi! Isä Camillon kylä (Guarechi)
6. Minne haluaisit matkustaa? Ranskalainen testamentti (Makine)
7. Kuvaile parasta ystävääsi! Sirkuksen poika (Irving)
8. Mikä on lempivärisi? Punainen pioni (Lin Jutang)
9. Millainen sää on nyt? Avalonin usvat (Zimmer Bradley)
10. Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika? Italian illat (Binchy)
11. Jos elämästäsi tehtäisiin tv-sarja, mikä sen nimi olisi? Ruusun nimi (Eco)
12. Millainen on parisuhteesi? Lady Chatterleyn rakastaja (Lawrence)
13. Mitä pelkäät? Vihan hedelmät (Steinbeck)
14. Päivän mietelause! Tähdet kertovat, komisario Palmu (Waltari)
15. Minkä neuvon haluaisit antaa? Itkun ja naurun aika (Barber)
16. Miten haluaisit kuolla? Lempeä kuolema (Simone de Beauvoir)


Mitä tämä minusta kertoo, vai kertooko mitään? Joka tapauksessa listaa oli hauska tehdä. Kaiken lisäksi tuli katsottua kirjahyllyä aivan uudesta näkövinkkelistä. Oikeastaan tämän listan voisi ottaa vaikka vuoden lukulistaksi. Siitä on pitkä aika kun olen nämä lukenut. Kaari Utrion kirjat luin kaikki läpi toissa vuonna, ja Avalonin usvat olen lukenut kahteen kertaan, Ruusun nimen olen katsonut myös elokuvana, mutta kaikki muut ovat kyllä livahtaneet jonnekin muistin viimeisiin laatikoihin. Ne olisi kiva kaivaa sieltä uusintalukemisella. Hyviä kirjoja kaikki, minun mielestäni.
Oli tästä sellainenkin hyöty, että huomasin omistavani kaksi kappaletta Ranskalaista testamenttia. Toinen on kuulunut äidilleni, koska siinä oli äidin exLibris ja toisen olen sitten varmaan itse hankkinut. Täytyy tehdä siitä jonkun toisen kirjanystävän kanssa vaihtokauppaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttien valvonta on otettu käyttöön. Blogin kirjoittajan on hyväksyttävä kaikki kommentit.