keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Uunien päivä

Tämä päivä on mennyt uunien vieressä. Aamulla menin helmiä tekemään ja istuin siis helmiuunin vieressä pari tuntia. Oli tarkoitus tehdä tilattuja helmiä, mutta aloin kuitenkin tehdä raidallisia helmiä. Olen ennenkin koittanut tehdä raitoja helmiin ja se on sitten vaikeaa. Tiedän kyllä teoriassa kuinka ne pitäisi tehdä, mutta käytäntö onkin sitten eri juttu. Teen siinä ilmeisesti jotain väärin kun en tahdo sitä millään oppia. Pitäisi päästä jollekin osaajalle katsomaan kuinka se oikein tapahtuu. Kaikenlaiset kurssit vaan ovat kovin kalliita eivätkä sovi tähän minun pienen budjetin elämääni, joka perustuu mottoon "Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot." Kun on pienet tulot niin ei voi olla suuret menot, toisin sanoen. No, täytyy vaan sitkeästi yrittää kyllä se jonain päivänä avautuu sekin.
Kymmenen vuotta olen nyt helmiä tehnyt ja tekemällä oikeastaan kaiken oppinut. Alun perin kävin Lea Swantzin opissa. Kaikki perusasiat opin häneltä, olikin monta mukavaa tuntia Lean studiolla. Kiitollisuudella muistelen. Minä nyt en kuitenkaan ole mikään luonnonlahjakkuus tämän lasin kanssa ja paljon on tarvittu käytännön harjoitusta että olen tähän päässyt missä nyt olen. Tästä on kuitenkin vielä pitkä matka eteenpäin ja perille ei tulla koskaan. Mielenkiintoisia asioita on siis tiedossa jatkossakin ja aina kun jonkun uuden jutun oppii niin onnistumisen ilo korvaa kaikki karvaat kömmähdykset ja kantapään kautta takomiset. Eräänä päivänä ne raidatkin ovat kohdillaan.

Helmiuunin vierestä siirryin sitten leivinuunin viereen. Hyvin lämpesi tänäänkin, eikä yhtään savuttanut. Pitzaa, vuokaleipää ja omenahyvää tuotti uuni tänään. En tuossa sähköuunissa viitsi koskaan pitzaa tehdäkään kun leipäuunissa se tulee niin paljon parempaa.
Nyt on puolukkatuoremehu tippumassa, valutan sen aina mehumaijassa sideharson läpi ettei jää sattumia. Siitä tulee niin ihanan punaista ja kirkasta. Mausta puhumattakaan ja terveellisyydestä. Siinä on kuitenkin jonkin verran työtä; ensin pitää perata marjat huolella sitten ne survotaan yhtä huolella, eli joka marja murskaksi, seuraavaksi survokseen lisätään vesi ja odotellaan pari päivää, sen jälkeen mehu valutetaan mieluiten sen sideharson läpi ja lopuksi mehu sokeroidaan ja pullotetaan. Mehu säilyy kylmässä varsin pitkään, mutta minä aina pakastan siitä sen osan, minkä aion juoda kevätpuolella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttien valvonta on otettu käyttöön. Blogin kirjoittajan on hyväksyttävä kaikki kommentit.